Ehkäpä runoni itse puhuvat parhaiten puolestaan. Tässä
yksi pieni esittäytyy: Maailman peilistä kuvina nään.
Riemua, itkua, ikävää. Rakkauskin siellä lymyilee. Hymyllään tuskaansa peittelee.
Se unelmoi hyvän voittavan. Parempain aikojen koittavan. Peilissä on myös
kuvani mun. Yksin en ole, vaan vierellä sun.