Mikko Laapaksen väitöstutkimuksessa käsitellään rikosoikeudellisena prosessiperiaatteena tunnetun itsekriminointisuojan vaikutusta vero-oikeudessa. Käytännössä tämä tarkoittaa tutkimusta siitä, kuinka itsekriminointisuoja tulee ottaa huomioon verotusmenettelyssä.
Tutkimuksen lähtökohtana on, että itsekriminointisuoja voi vaikuttaa verotusmenettelyssä sekä sovellettaviin prosessiperiaatteisiin että vero-oikeudellisten sanktioiden määräämiseen. Konkreettinen vaikutus ilmenee siinä, kuinka suhtaudutaan vero-oikeudelliseen sääntelyyn perustuviin ilmoittamis- ja selvitysvelvollisuuksiin, joita ei perinteisessä rikosprosessissa voitaisi asettaa itsekriminointisuojasyistä.
Kirjassa systematisoidaan itsekriminointisuojan soveltamisalaa vero-oikeudessa ja arvioidaan yksityiskohtaisesti verotusmenettelyyn liittyviä tilanteita, joissa itsekriminointisuoja aktualisoituu. Tutkimuksessa käsitellään pääosin tuloverotuksessa sovellettavaa itsekriminointisuojaa ja keskitytään Verohallinnon toimittamaan verotusmenettelyyn, mutta sen johtopäätökset soveltuvat pääosin myös muihin verolajeihin. Muun ohella tiettyjä Tullin toimintaan liittyviä menettelyjä käsitellään esimerkinomaisesti.
Teoksessa käsitellään yksityiskohtaisesti erityisesti seuraavia aiheita:
• Milloin verovelvollisen kohtaama rikosoikeudellisen syytteen uhka on siinä määrin ilmeinen, että itsekriminointisuojaa sovelletaan verotusmenettelyssä, joka itsessään on hallinnollinen menettely?
• Voidaanko itsekriminointisuojaa soveltaa verotusmenettelyssä siksi, että rikosoikeudellisen rangaistuksen sijaan verovelvollista uhkaa rikosoikeudelliseen rangaistukseen rinnastuva veronkorotus (hallinnollinen rikosprosessi)? Toisin sanoen voiko hallinnollinen verotusmenettely itsessään muuttua itsekriminointisuojan näkökulmasta rikosoikeudelliseen prosessiin rinnastuvaksi (verotusmenettelyn sisäinen itsekriminointisuoja)?
• Kuinka verotusmenettelyssä voidaan itsekriminointisuoja huomioon ottaen yhtäältä turvata verovelvollisen asianmukainen oikeusturva ja toisaalta veroviranomaisen toimintamahdollisuudet sekä tehokas verotusmenettely? Mitä mahdollisia lainsäädäntömuutoksia nämä tavoitteet voivat edellyttää?
• Tutkimuksessa pyritään lisäksi selvittämään, kuinka itsekriminointisuoja tulisi ottaa huomioon oikeushenkilöiden kohdalla. Samalla etsitään vastauksia siihen, miltä osin itsekriminointisuojaa tulee soveltaa verotusmenettelyssä sivullisilmoittajiin eli kolmansiin tahoihin.
Tutkimuksessa tuodaan esiin myös lainsäädännön uudistustarpeita, jotka on syytä ottaa itsekriminointisuojan vuoksi huomioon. Tältä osin tutkimustulokset on suunnattu erityisesti lainsäätäjälle:
• Itsekriminointisuojasta ja siitä ilmoittamisesta tulisi säätää verotusmenettelylaissa.
• Verohallinnon tulisi voida hyödyntää verovalvonnassa itsekriminointisuojan vastapainona tiettyjä pakkokeinoja ja pakkokeinojen käytöstä tulisi säätää laissa.
• Lainsäätäjän tulisi lisäksi harkita verotukseen liittyvää tehokkaan katumisen mahdollistavaa erityislainsäädäntöä.