Runoilija Otto Mannisen ja nuorisokirjailija Anni Swanin nuorimman pojan Mauno Mannisen jälkimaine perustuu paljolti hänen toimintaansa Intimiteatterin perustajana ja johtajana. Varsinkin muistetaan hänen viimeisiä, skandaalin piirteitä sisältäviä vuosiaan. Usein myös suunnataan valokeila hänen lyhyeen avioliittoonsa natsijohtaja Reinhard Heydrichin lesken Linan kanssa.
Ennen teatterikautta hän oli kuitenkin ehtinyt kokeilla jo monia uravaihtoehtoja: opiskellut yliopistossa matematiikkaa, käynyt Ateneumia, julkaissut runokokoelman ja saavuttanut menestystä muotokuvamaalarina.
Lukemattomat hänen vuosikymmenien ajan kotiin kirjoittamansa kirjeet kertovat aivan toisenlaisista persoonallisuuden piirteistä kuin julkisuuskuva: herkkyydestä ja syvällisestä pohdinnasta; rakkaudesta perheeseen, sukuun ja kotiseutuun sekä horjumisesta valintojen välillä, kun lahjat viittasivat niin monelle taholle.