Jusu Annalan komea runoilijantie (mm. Auschwitz, ntamo 2012) jatkuu hänen seitsemännellä kokoelmallaan. Milagros tekee oikeutta Kaarlo Sarkian ja muiden väkevän tunteen laulajien perinnölle. Se on korkea veisu lihalle, naiselle, lemmelle ja runoudellle, jossa surrealistiset ohitukset ja melkein naiivi suoruus, iho ja elimistö, urbaani ja luonnonvoimainen, Goya ja Verlaine vuorottelevat, lomittuvat, eroavat ja kohtaavat taas.