Vuonna 1939 ilmestynyttä, tekijänsä viimeiseksi jäänyttä Suljetuilla porteilla -teosta voi pitää Kilven ns. Saaristolais-sarjan aforistisena kiteytymänä. Kilpi käy älykästä moraalista painia ennen kaikkea kristinuskon keskeisten opinkappaleiden ja olettamien kanssa ja tuntuu päätyvän aika lailla nietzscheläiseen myöntämisen filosofiaan: "Epäily on hakemista, ja ken hakee, hän ei kiellä; ihminen on elämää, ja ken elää, hän myöntää! (...) Kieltoa olen vain minä, turhuutta minä: kielto syö itsensä, purunansa turhuus!"
