Tämä kirja kertoo Olli Valtarin tarinan vuosilta 1966 - 1994, jolloin hän oli Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankin Skopin palveluksessa. Pankkiuransa aikana hän pääsi seuraamaan pankin toimintaa sen eri osastoilla. Alkuvuosina Skop kasvoi ja kehittyi valtavasti. Pankissa vallitsi yritteliäs ja innokas ilmapiiri. Skop oli hyvä ja turvallinen työpaikka. Pankkitoiminta oli tällöin säännösteltyä ja pankkien välinen kilpailu varsin maltillista. Se näkyi myös pankin varovaisessa johtamisessa vuoteen 1985 saakka.
Tämän jälkeen rahamarkkinat vapautuivat ja pankkien välinen kilpailu kiristyi selvästi. Skop oli tässä kilpailussa vahvasti mukana. Aluksi näytti, että Skop ja säästöpankit ovat pankkikilpailun voittajia. Skop olikin monena vuonna valtakunnan kannattavin pankki. Töitä tehtiin innolla työtunteja laskematta. Usko tulevaisuuteen oli pankissa luja.
90-luvun alussa yhtäkkiä kuin salamana kirkkaalta taivaalta ajat huononivat. Kymmeniätuhansia yrityksiä meni konkurssiin ja työttymyys lisääntyi rajusti. Asuntojen, osakkeiden ja kiinteistöjen arvot vajosivat pohjalukemiin. Tämän seurauksena pankkiala ajautui pahaan kriisiin. Tilanne oli vaikein Skopissa ja säästöpankkiryhmässä, jotka olivat pankkikilpailun tiimellyksessä ottaneet suuria riskejä. Skopin maksuvalmius huononi jatkuvasti ja luottotappiot lisääntyvät hälyttävästi. Henkilökunta seurasi tilannetta huolestuneena. Pankkiin tuli vain huonoja uutisia. Aikaisempi työn ilo mennyt ja turvallisuuden tunne oli hävinnyt. Oltiin pettyneitä. Loistava tulevaisuus näytti vaihtuneen haaksirikkoon, josta jokainen pyrki pelastautumaan niin hyvin kuin pystyi.
Lopulta Skop joutui syksyllä 1991 Suomen Pankin haltuun. Monilta Skoppilaisilta loppuivat työt pankissa. Niin kävi tämän kirjan kirjoittajallekin.
Tämä kirja pyrkii kertomaan, kuinka Skopin nousu ja tuho koettiin pankin sisällä henkilökunnan piirissä. Lisäksi kirja sisältää erilaisia tarinoita tuona aikana Skopin toimintaan läheisesti vaikuttaneista henkilöistä.