Yli-Rajala on aiemmin julkaissut kolme pienoisromaania. Hän on taitava tiivistunnelmaisen, miniatyyrimaisen proosan tekijä. Ajoittain hän luo myös komeata poeettista kuvaa: Käytän hänen harvinaista vaiteliaisuuttaan hyväksi ja mietin mikä meitä kahta erilaista lopulta niin yhdistää. En pääse siitä selville ja huomaan, että ilta jo levittelee vihreitä hiuksiaan kadulle. Vilkaisen ohi mennen hänen hauraita kasvojaan ja muistelen aamuista sadetta joka ropisi yli kattojen, nuuhkaisen lehmusten kosteaa tuoksua ja kuuntelen oksien säveliä korvissani. Roosa kulkee minun rinnallani ja näyttää nyt levolliselta, aivan kuin odottaisi huomiselta jotain mitä nyt emme kumpikaan kykene näkemään. Kirjallisuus odottaa tarinoita jotka koskettavat lukijaa. Tarinoita, jotka antavat elämyksiä ja toimivat peilinä, jota vasten lukija voi tarkastella ja koota itseään keskellä yhteiskunnan arvo- ja kriisimylläkkää. Etsiä omaa kuvaansa ja vastausta oman olemassaolonsa ahdistukseen. Kokoelman tarinat ovat todella vahvoja ja omaperäisiä, taidokkaita. Unenomainen tyyli on taitavasti toteutettu ja todella harvinainen suomalaisessa kirjallisuudessa.